Vauvamuistoja talteen

Heippa!

Vauva-ajan muistojen tallentaminen on ollut minusta ihanaa ja myös tärkeää minulle. Olen halunnut tallentaa muistoja sekä tärkeistä hetkistä että ihan arkisista tilanteista. Valokuvia on kertynyt melkoinen määrä tässä yhdeksän kuukauden aikana ja niitä on mm. tulostettu vauvakirjaan ja kehitykseen on menossa myös aikamoinen määrä, jotta ne saadaan myös albumiin. Rakastan oikeita valokuvia ja minusta on ihana palata vanhoihin muistoihin valokuvien kautta. Puhelimesta ja tietokoneelta on toki helppo ja nopea palata muistoihin, mutta minusta oikeissa konkreettisissa valokuvissa on erilainen tunnelma, ja siitä minä pidän. Kehyksissä meillä onkin jo valokuvia R:n vauvakuvauksesta, jossa kävimme hänen ollessa pari päivää vajaa 1kk. Vauvakuvat otti ihana Tiina Heinola, jota voin todella suositella. Saimme lahjakortin vauvakuvaukseen hyvältä ystävältämme, yhdeltä R:n kummeista, lahjaksi ja olen ollut siitä todella kiitollinen ja onnellinen.

Vauvakirjana meillä on Oot niin ihana-vauvakirja, jonne olen kirjoitellut talteen muistoja sekä tulostellut kuvia. Vauvakirjan mukana tulleiden sivujen lisäksi olen askarrellut kansioon myös omia sivuja, joihin mahtuu useampia kuvia ja muistoja talteen. Tämä on ihana tapa istua alas, leikata, liimata ja sommitella kuvia sivuille ja kirjoittaa ylös tapahtumia. Rentouttaa ja rauhoittaa. 

Ristiäislahjaksi R sai myös perinteisemmän vauvakirjan, jota olen myös täytellyt pikkuhiljaa.

Vauvakirjan lisäksi olen kirjoittanut R:n omaa päiväkirjaa, syntymäpäivästä lähtien on jokaiselta päivältä edes muutamalla lauseella kerrottu päivän tapahtumista, touhuista, uusista taidoista yms. Joka kuukausi olen myös kirjoittanut koosteen tyyliin "R 6kk" - pituuden ja painon, mitä on oppinut, mistä tykkää, mitä taitoja sillä hetkellä harjoitellaan, mistä jutuista ei niin tykkää ja muita tärkeitä hetkiä kuluneen kuukauden ajalta. Näihin on ollut jo nyt todella hauska palata, sillä omat muistikuvat varsinkin ensimmäisiltä kuukausilta ovat todella sumeat. Olo on kuin olisi elänyt sumussa, tiedän kyllä niiden asioiden tapahtuneen, mutten kuitenkaan muista niitä. Unenpuute kummasti sumentaa aivotoimintaa ja varsinkin muistia. Tämän päivittäminen on kyllä välillä yhtä salapoliisityötä, apuvälineinä puhelimella otetut valokuvat, whatsapp-keskustelut puolison/ystävien/vanhempieni kanssa toimivat usein apuna jos on sattunut jäämään monta päivää välistä päivittämättä. Nyt on onneksi tämänkin päivittämisestä tullut päivittäinen tapa sen myötä kun elämään on muutenkin tullut edes jonkinlainen etäisesti rutiinia muistuttava asia. Päiväkirjaa olen kirjoittanut Leuchtturmin A5-kokoiseen viivalliseen muistikirjaan. Muistikirjan olen ostanut ihanalta Sandyltä, Se Hämeenpuiston vihkokauppa, jo paljon ennen vauvan syntymää ja näin se sai vihdoin oikein hyvän käyttötarkoituksen.

Vauva-ajan muistoja on tallennettu myös muilla tavoin. Esimerkiksi R:n ristiäisvaatteet halusin ehdottomasti säästää ja halusin ne jollain tavalla myös esille enkä vain kaappiin tai laatikkoon säilöön. Niinpä Ikeasta tarttui mukaan paksu kehys, jonka väliin sain vaatteet kauniisti talteen ja näkyville. Toisen kehyksen nappasimme Ikeasta mukaamme R:n 6kk neuvolassa tekemälle värikylpytyölle, sillä siitä tuli mielestäni tosi hieno ja halusimme senkin esille.

Miten te olette tallentaneet vauvamuistoja?

Ihanaa isänpäivän iltaa kaikille!

Vauvan pajuneliöpeitto

Heippa!

Palaillaanpas blogin ääreen pitkästä aikaa. Täällä on vietetty vauva-arkea edelleen, joka tuo pientä lisähaastetta käsitöiden valmistumiseen, kuvaamiseen ja blogiin asti päätymiseen, mutta nyt vauva nukkuu (ainakin hetken..) ja mulla oli aikaa istahtaa alas. Postasin talvella pajuneliöpeiton paloista, jotka olivat vielä kesken ja mulla ajatuksena saada peitto valmiiksi ennen vauvan syntymää. No, toisinhan siinä kävi ja vain vajaa pari viikkoa postauksen jälkeen vauva jo syntyikin ja peittoprojekti jäi hetkeksi sivuun. Pikkuhiljaa siinä kaiken uuden opettelun keskellä palat kuitenkin valmistuivat, sain ne pääteltyä ja liitettyä yhteen. Kuvaamiseen menikin sitten taas hetki, kuvien koneelle siirtämiseen toinen hetki ja siihen että oli aikaa istahtaa alas päivittämään blogia kolmas hetki ja nyt ollaankin yhtäkkiä toukokuun loppupuolella ja ulkona on jo ihan kesä! Ja vauvakin yhtäkkiä jo 3,5kk vanha ja kasvanut hurjasti. 

Peitosta tuli kiva, vaikka yksi asia kyllä harmittaakin. Olen siis aloittanut näiden palojen virkkaamisen jo tosi kauan sitten, ja välillä peitto olikin keskeneräisenä ainakin vuoden odottelemassa vuoroaan. Jossain vaiheessa tajusin, että valkoinen lanka ei tule riittämään kaikkiin paloihin ja tilasin lisää. Vasta paloja siihen edelliseen postaukseen kuvatessa tajusin, että osa on erivärisiä. Osa valkoisesta langasta on ollut ihan puhtaan valkoista ja osa on tuollaista luonnonvalkoista. Hetken jo hulluuksissani mietin, että ostaisin kaikkia lankoja lisää ja tekisin paloista samanvärisiä, mutta totesin ettei peitto todennäköisesti valmistuisi koskaan, joten annoin asian olla ja paloja yhdistäessä laitoin aina joka toisen luonnonvalkoisen palan ja joka toinen on puhtaanvalkoinen. Kyllähän se häiritsee edelleen, mutta onneksi peitto tulee omaan käyttöön ja asiansa se ajaa noinkin vaikka ei nyt ihan täydellinen olekaan. Ja onpahan ainakin hyvää harjoitusta mun perfektionismilleni tällaisena. 

Peitto on himpun verran pinnasänkyä pienempi, eli hieman alle 60cm x 120cm, tosin kunnolla pingottamalla varmaan saattaisi venyäkin sen verran, että kävisi päiväpeitoksi pinnasänkyyn. Paloja peitossa on yhteensä 45kpl. Peitto on virkattu Blend Bamboo langasta 3mm koukulla. 

Aurinkoista maanantaita kaikille! 

Valmistautumista ♥

Tammikuu alkaa olla lopuillaan ja täällä aletaan elellä jännittäviä aikoja sillä äitiysloman alkuun on enää muutama päivä. Ei enää montaa viikkoa jäljellä ja meitä on kahden sijaan kolme. ♥ Täällä on käsitöiden rintamalla valmistunut aika paljon minikokoisia asioita viime aikoina, joita ajattelin teillekin hieman esitellä. Aloitan näillä peitoilla, koska vauvan peitot on ♥. 

Hillityn värinen virkattu peitto on syntymässä pajuneliöistä ja Blend Bamboo langasta. Toivon kovasti saavani peiton valmiiksi ennen pikkuisen syntymää, onneksi tässä on vielä hetki aikaa virkkailla. 

Tämä neulottu peitto me ollaan itseasiassa tehty yhdessä. Tämä on ollut valmiina jo pitkään, odotellut vain käyttäjänsä saapumista ja toiminut samalla tietynlaisena haavepeittona, johon on kudottu joukkoon paljon toivoa, uskoa ja rakkautta. Tässä lankana Dropsin Baby Merino. 

Viime syksy oli blogissa kovin hiljainen ja osaltaan sitä selittää tämä pian syntyvä pikkuinen. Pitkään olin aivan äärettömän väsynyt ja päivät meni töissä käydessä ja illat nukkuessa, jotta jaksoi taas aamulla herätä töihin. Väsymyksen lisäksi bloggaamista vaikeutti myös koko syksyn vaivanneet kovat päänsäryt, jolloin ei kyllä koneella puuhastelu juurikaan innostanut. Pahimmalta pahoinvoinnilta sentään olen säästynyt, selvisin vain muutaman viikon etovalla ololla, mutta oksentanut en ole kertaakaan. Nyt olen ollut pari viikkoa kotona rauhoittelemassa supistuksia ja koittanut saada pidettyä verenpaineet kurissa. Nyt on ollut aikaa ja energiaakin tehdä keskeneräisiä töitä valmiiksi ja valmistautua rauhassa tulevaan. Blogissa luvassa siis ainakin vauvanhuuruisia käsitöitä. 

Minulla on sellainen olo, että tästä vuodesta on tulossa aika huikea. ♥ 
Miten sinun vuotesi on lähtenyt käyntiin?